Melko nopealla aikataululla tuli lyötyä lukkoon viimeviikkoinen Helsinki-päivä. Tällä kertaa valitsin junamatkailun sijasta halpabussiyhtiön tarjoaman edullisemman vaihtoehdon. Omalla autolla en edes harkitse matkoja Helsinkiin. En, jos olen menossa keskustaan.

IMG_4803.jpg

 Lounasaikaan tapasin ystäväni. Hänet, joka liittyi elämääni jo vuosikymmeniä sitten. Aikana, jolloin itsekin Helsingissä asuin. Istahdimme meksikolaiseen ravintolaan Forumin yläkerrassa. Loppukesän leuto sää salli meille viivähtämisen ulkoterassilla. 

IMG_4804.jpg

Ystävälläni on tapana esitellä jokaisella reissullani minulle jotain uutta. Se onkin helppoa, sillä kovin vähäisesti olen nykyistä Helsinkiä katsellut. 

Matkasimme Hernesaareen. Ystäväni arvasi, että ihastuisin tuohon levähdyskeitaaseen, joka avasi näkymän kauas merelle.

20170830_135412_resized%5B7451%5D.jpg

Istahdimme nauttimaan. Kahvia, leivonnaisia ja meri. Mukava rupattelutuokio, vaikkakin ihan liian lyhyt. Matkamme jatkui.

IMG_4805.jpg

En jaksa muistaa milloin viimeksi olisin Helsingin metrolla kulkenut. Enemmän on muistoja toisista kaupungeista. Tunneliin laskeutuessamme olin kuin Brysselissä. Asemalle seisahtui juna. Väki virtasi portaisiin. Monikansallinen kasvojoukko liukui ylöspäin, vastavirtaan. 

oliivipuu-167x238.jpg 

Menimme elokuviin. Äärimmäisen harvinaista minulle. Espanjalainen "Oliivipuu" oli draamakomedia, joka sai kyyneleet virtaamaan poskilleni. Semmoinen minä aina, eläydyn liikaa ja annan tarinan soluttautua pitkäksi aikaa syvälle alitajuntaani.