IMG_4998.jpg

"Verenpunaisena loistava aurinko hämmästytti tiistaiaamuna suomalaisia.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Seppo Hassisen mukaan aamulla otetut satelliittikuvat vahvistavat, että punainen aurinko johtuu pölystä, josta noin kaksi kolmasosaa on peräisin Portugalin metsäpaloista ja kolmasosa Saharan kivipölyä."

Tuota palloa minäkin kipaisin kuvaamaan heti, kun mies oli sälekaihtimet avannut. Auringon ihmeellinen väri ja sen kohoaminen ilman säteitä saivat aikaan aavemaisen tunnelman. Hetken jo epäilin kuun valtaavan auringon paikkaa.

IMG_5001.jpg

Viime päivät ovat vilahtaneet vauhdilla ohitse. Ihmeellistä miten paljon touhua aina vaan riittää, vaikkei sitä ansiotyötä nyt olekaan. Nykyinen vapaus antaa mahdollisuuden nopeisiinkin suunnitelmamuutoksiin. Muutokset taas osaltaan tuovat jonkinlaista kiireen tuntua tähän muka niin seesteiseen elämään. 

IMG_4999.jpg

Lauantaina minäkin ajelin mökille. Veden pinta oli ihanasti noussut. Syksyn sateista löytyi uusi ilon aihe. Oli huomattavasti mukavampi pulahtaa löylyistä järveen, kun rannassa oli enemmän syvyyttä. Ei kiduttavaa kahlausta, vaan raikas kastautuminen heti laiturin nokassa. Oi, mikä ihana tunne levisi kroppaan, kun veri kohinalla virtasi lämmittäen kehoa. Minäkö se tosiaan olen, joka aina palelen. 

IMG_5002.jpg

Sunnuntaina ehdin aamiaistiskit hoitaa ja suunnitella ryhtyväni hetkeksi kutomispuuhiin. Vaan kuinkas sitten kävikään! Yksi puhelu ja huomasinkin olevani matkalla karpalosuolle.

IMG_5005.jpg

Totesin olevani jo tottunut suokulkija. Enää ei pelottanut. Runsaita marjamättäitä vaan pompsahteli eteeni. Ilmakin oli hienompi kuin torstaisella retkellämme.

IMG_5004.jpg

Kahvitauko pidettiin, tottakai. Hyvässä seurassa eväät maistuivat ja aika lensi kuin siivillä. Paluumatkalla poikkesimme suppismetsän puolelle ja voi ihme, miten paljon sieniä löysimmekään. Nyt minullakin oli iso ämpärillinen suppilovahveroita kotiin tuomisena karpaloiden lisäksi. Niissä sitä riitti puuhaa vielä eilisellekin.

20171016_142117_resized%5B8303%5D.jpg

Maanantaina ehdin jonkun tovin kutomaankin. Syksy saa aina aikaan saman ilmiön, intohimon käsitöihin. 

20171016_142422_resized%5B8323%5D.jpg

Ja ihan pakko oli keskeneräisen työn kanssa lähteä mökkipihaan ja -laiturille uusia kuvakulmia hakemaan. Kumpikos se oikea väri olikaan? Vihreänä tuon langan ostin, mutta hämäävästi se harmaana heijastuu.

Kesken piha-askareiden sovin illaksi lenkin kotinaapurin kanssa. Se sai aikaan vipinää ja vauhtia pihapuuhiin. Pikainen ruokailu, nopeasti kamat kasaan ja viimehetkellä ajo kotipihaan. Joskus on hyvä asettaa touhuilleen aikaraja. Se saa tarttumaan tehokkaammin tekemiseen. Siten aikaa jää muuhunkin.