20171127_194951_resized%5B8930%5D.jpg

Lauantai alkoi mukavalla puhelulla. Meitä kyseltiin aamupäivälenkille. Puolessa tunnissa selvitimme aamiaisen ja pukeutumisen. Nopeaa toimintaa meille, viipyileviin aamukahveihin tottuneille.

Lenkin jälkeen tein kasvohoidon. Ensin kuorinta manteliöljyn ja sokerin sekoituksella. Kuorinnan jälkeen valmistin naamion:

2 tl kurkumaa (värjää vaatteet, ole varovainen)
2 tl mantelijauhetta
1 tl hunajaa
manteliöljyä sen verran, että naamio oli sopivaa levitettäväksi kasvoille.

Seuraavaksi laitoin väriaineen hiuksiin. Olin jo illalla sekoittanut hennajauheen (n. 33 g) mukilliseen kahvia tekeytymään. Nyt lisäsin siihen raa'an kananmunan ja sitten vain tahna päähän. Annoin olla reippaasti yli kaksi tuntia. Loikoilin ainakin puolet ajasta saunan lauteilla. Virittäydyin tositosi laiskaan olotilaan. 

20171125_174714_resized%5B8932%5D.jpg

Mikäs olikaan laiskotellessa, kun ei tarvinnut edes ruokaa laittaa. Meidät oli kutsuttu illan viettoon ystävien kesken. 

20171125_171031-1_resized%5B8931%5D.jpg

Hyvässä seurassa aika unohtuu. Kellon viisarit näyttivät jo seuraavaa päivää ennen kuin suunnistimme kotiin. Sunnuntaista tulikin melkein kuin pyjamapäivä. Ei kuitenkaan sellainen, josta olen haaveillut. Pyjamapäivänäkin haluaisin olla hyvin levännyt. Niin hyvin, että jaksaisin nauttia leppoisasta, kiireettömästä joutilaisuudesta.

20171127_194328_resized%5B8935%5D.jpg

Eilen en nauttinut, olin väsähtänyt. Edellisillan valvominen ja liika viininjuonti verottivat. Kivan illan jälkimainingeissa ihmettelin, että kuinkahan vanhaksi sitä pitääkään elää, ennen kuin oppii elämään omaa hyvinvointiaan kunnioittaen. Mahtaako siihen ihmisikä riittää!

20171127_194547_resized%5B8937%5D.jpg

Käsitöitä jaksoin tehdä. Virkkasin uusia tiskiliinoja. Se oli oikeastaan aika mukavaa hukkapäivän hommaa.